Erkki Ithiän (Iitiän) suku

Ithiät ovat olleet Iitiän kylässä varmasti jo 1500-luvulla. Erkin pojanpojalla Nuutti Martinpojalla oli tytär Christiina Nuutintytär, joka avioitui Elias Juhanaisen kanssa. Elias otti vävynä käyttöön sukunimen Ithiä.

Suku oli Ithiöitä 1840-luvulle ja sen jälkeen otettiin käyttöön Iitiä sukunimi. Iitiän kylä sijaitsee Lappeen pitäjän luoteiskulmassa, jonka pohjoinen maamerkki on Iitiän lava, lännessä Lemin pitäjä, jossa Iitiän kylää lisää, etelässä Kären kylä ja idässä Rutolan kylä.

Olin pitkään kuvitellut, että sukuani ei Lappeen pitäjän puolelta juuri löydy. Olin kutenkin unohtanut Kilpiän sukupuun kaksi oksaa, joista toinen syntyi, kun veljekset Esko ja Mikko Eskonpoika Kilpiät tekivät kosioretken Lappeelle. Esko löysi vaimokseen Anna Eliaantytär Iitiän ja Mikko Anna Margarethantytär Hataran. Annojen isovanhemmat olivat Elias ja Christina Ithiä.

Varsin moneen Kilpiään Iitiän tyttäret jätti pysyvät geeninsä. Eskolla ja Annalla oli 11 lasta, joista 7 jatkoi sukua sekä Mikolla ja Annalla 12 lasta, joista samoin 7 jatkoi sukua. Kun aloin tarkemmin tutkia Iitiän sukua niin varsin nopeasti se levisi ympäri Lappeeta ja osa meni nopeasti läpikin Säkkijärvelle ja Viipuriin. Pian huomasin, että sukulaisia on lähes joka talossa. Tosin tähän vaikuttaa paljon se, että myheritagen sukuohjelma laskee sukulaisiksi myös avioliiton kautta sukuun tulleet henkilöt. Toinen merkittävä oksa Kilpiän sukupuuhun syntyi kun em. Annan ja Eskon poika Elias avioitui Anna Eskontytär Kiilin kanssa. Annalla oli 7 sisarta, joista 6 jatkoi sukua. Eliaksen kanssa hänellä oli 9 lasta, joista 5 jatkoi sukua.

Gabriel Antinpoika Kiianen asui keskellä Lappeeta. Gabrielin äiti oli Vappu Matintytär Kiili ja vaimonsa Maria Pekantytär Iitiän kylästä. Vappu Matintytär oli Anna Eskontyttären täti. Ohessa Gabrielin sukupuu: juuret ovat lyhyet, mutta latvus sitäkin tuuheampi.

Iida Maria Nikkinen

Kuvassa isoäitini Iida Maria Kilpiä os. Nikkinen lapsineen. Isäni Einon (etualalla) iästä päätellen kuva on noin vuodelta 1920. Lapset isä Einosta alkaen: Viljo, Aarne, Hilpi, Iivari ja Irja. Iidan mies Robert oli jo poistunut omiin rientoihinsa. Vastuu lapsista ja Pekkasen tilasta oli Iidan harteilla.

Kuvanottohetkellä Hilpi oli jo naimisissa Robert Pellin kanssa. Iivari avioitui Ester Juvakan kanssa 1925. Kumpukin pariskunta muutti Ensoon, josta sodan takia joutuivat palaamaan Lappeelle.

Iida Maria Nikkisen esivanhemmat

Lukuunottamatta suoraa esiäitiään Anna Eliaantytär Iitiää, joka on syntyisin Lappeelta, isoäitini Iida Marian esivanhemmat ovat Taipalsaarelaisia. Isäni Eino Olavi esiintyy Iida Marian jälkeläisissä kaksi kertaa. Kirkonkirjojen mukaan hänen isänsä on Robert Kilpiä mutta todellisuudessa hänen isänsä on Antti Hakuli. Ida Marian 4. esivanhemmat:

  1. Yrjö Yrjönpoika Nikkinen ja Helena Antintytär Merenlahdelta
  2. Matti Heikinpoika Pyysing ja Katri Pekantytär Halinen Jauhialasta
  3. Jooseppi Simonpoika Lehtonen Elisabeth Tapani Kirkonkylästä
  4. Juho Sipinpoika Käkelä ja Kaarina Pekantytär Hujanen Jauhialasta
  5. Erkki Erkinpoika Märkänen ja Kaarina Juhontytär Kähö Märkälästä
  6. Juho Matinpoika Laitniemi ja Brigitta Tuomaantytär Knutila Laitniemen torpasta Kattelussaaressa
  7. Paavo Matinpoika Laukniemi ja Anna Pekantytär Leikonen Laukniemestä
  8. Taavetti Laurinpoika Rikkonen ja Maria Eskontytär Kilpiä Haikkaanlahdelta

Erkki Märkäsen äiti on Maria Virolainen. Iida Marian sukutauluista löytyy myös Viro-sukuisia. He ovat samaa sukua. Laukniemen kylää ei enää ole vaan Isojaossa kylä sai nimen Saikkola.

Kuten alusta ilmenee minun pitäisi olla suvultani Hakuli, mutta kun pääsin juuriltani Maria Eskontytär Kilpiän kautta takaisin Kilpiä-sukuun, olen antanut asian olla.

Pekkasen Tila

Kun Robert ja Ida Kilpiä vuonna 1909 ostivat Pekkasen tilan, he tavallaan ostivat sukutilan.
Robert Kilpiä ja Ida Kilpiä os. Nikkinen

Seuraavan sivun sukukaaviosta näkyy Ida Marian yhteys Vilhelm Pekkaseen, joka oli kototilani viimeinen Pekkasen suvun omistaja. Robertin yhteys Vilhelmiin on vielä askelta läheisempi. Vilhelm myi aikanaan Pekkasen tilan koska tilalta puuttuivat kalavedet. Hän osti tilalle osan Pyysinki nimistä tilaa Taipalsaaren Jauhialan kylää Aatami Reinikaiselta. Ennen Reinikaista tilan omistaja oli Pekka Juhonpoika Käkelä. Tila ostettiin Vilhelmin poikien Antti ja Elias Pekkasen nimiin. Mummollani Idalla ja Pekka Juhonpoika Käkelällä on yhteiset esivanhemmat Juho Sipinpoika Käkelä ja Kaarina Pekantyttär Hujanen.

Vilhelm möi Pekkasen tilan rakennusmestari Juhana Eliaanpoika Ringvallille kotoisin Savitaipaleelta. Juhana osti 21.12.1894 tilan perintötilaksi hintaan 11.01 mk. Ringvallin perikunta möi tilan Mikko ja Maria Vanhataloille, joilta Robert ja Ida ostivat tilan.

Pekkasen tilan vanhemmista vaiheista todettakoon, että vuoden 1706 maakirjan mukaan tilan omisti Matteus Pekkanen. Vuoden 1742 maakirjassa omistajana oli myös Matteus Pekkanen. Vuoden 1827 maakirjan mukaan tilan omistajiksi oli merkitty lautamies Jeremias Pekkanen ja Laeban Pekkanen.

Isojaossa 1846 Pekkasen talo sai maata 110.92 ha. Ensimmäinen halkominen tehtiin 11.3.1863. Talo jaettiin kolmeen osaan:

  • 2:1, Alatalo, Pekka Joonaanpoika Pekkanen
  • 2:2, Pekkanen, Antti Jeremiaanpoika Pekkanen
  • 2:3, Ämmäki, Antti Taoaninpoika Pekkanen
Nimet tilat saivat myöhemmin, ei halkomisessa.





Kaaviokuva meidän suvun suhteesta Pekkasen sukuun. Kuten näkyy yhteys löytyy Iitiän suvun kautta. Vilhelmin tytär Eeva oli naimisissa Fredrik Juhonpoika Maijasen kanssa. Heidän kuopuksensa oli Eva Marjatta, joka oli naimisissa Erkki Sairisen kanssa. Eva on kirjoittanut kirjan ”Tyttö ja häkäpytty”. Kirjasta löytyy tietoa Pekkasen suvun vaiheista Tirilässä.


Eva Sairisen kirjan kansi. Kirjassaan Eva kertoo sukunsa vaiheista mm Tirilän kylässä. Eva kävi haastattamassa minuakin maanmittaustoimistolla kirjaansa varten ja kyseli suhteestani Pekkasen sukuun.
En osannut siinä vaiheessa kertoa asiasta oikein mitään ja ne vähätkin tiedot, jotka annoin, näyttivät ainakin kirjan perusteella olleen harhaanjohtavia.


Evan kirjan kuvitusta. Yläkuvasta erottuvat kaikki Pekkasen tilan rakennukset. Aittarakennukset punainen pääty päärakennuksen oikeassa reunassa. Samalla reunalla pellon takana näkyy myös riihen seinä vaaleana. Riihtä ja vilja-aittaa (ei riista-aitta) lukuunottamatta kaikki rakennukset on rakennettu sotien jälkeen.


Kuvassa ote peruskartasta vuodelta 1951. Seuraavassa kerron tilojen asukkaista 1950-luvun loppupuolella. Ihmeellistä kyllä talot 1-7 ovat sukulaistaloja ja niiden asukkaat sukua Elias Iitiälle, mistä asiasta ei kuitenkaan puhuttu tai tiedetty minun lapsuudessani. Loirit (8-9) ovat sukua muuta kautta. Perä-Tirilän taloihin (10-13) palataan ehkä myöhemmin.

1. Pekkanen
Tilalla asuivat 1950 luvulla meidän perhe Eino ja Tyyne Kilpiä sekä lapset minä Seppo, Mauri, Arja ja Mauno Kilpiä sekä isänisämme Antti Hakuli. Se, että Antti oli meidän isoisämme, salattiin meiltä lapsilta.

2. Alatalo
Tilalla asuivat Aarne ja Maija Tuhkanen sekä lapset Jaakko, Risto ja Leena. Tilan viimeinen Pekkanen; Jooseppi oli Aarne Tuhkasen eno. Taloa ei enää ole. Lähellä sen paikkaa on Viipurinportin mainostorni. Jooseppi Pekkanen oli viimeinen (kuoli 1945) Alatalon talossa asunut Pekkanen.

3. Kalliola
Vilho Nikuri vaimon ja kolmen tyttären kanssa. Tila oli muodostettu Juho ja Agneetta (os. Pekkanen) Nikurille. Agneetta oli em. Joosepin sisko.

4. Ämmämäki
Jalmar ja Lyyli (os. Laakko) Huomo. Heillä oli lapset Raimo, Eero, Pekka, Raili, Pauli ja Päivi. Pekkaset tilalta loppuivat, kun August ja Anton Pekkanen myivät tilan Elias ja Maria Laakolle Vilkjärveltä. Jalmar tuli tilalle vävyksi samoin Vilkjärveltä. Elias Laakkokin on monen mutkan kautta Elias Iitiän jälkeläisiä.

5. Tirilä myöhemmin Karhumäki
Tilalla asuivat Aarne Jalmari ja Impi Aava Karhu ja heidän lapsensa. Karhun suku on tullut tilalle Kauskilasta ja on myös Elias Iitiän jälkipolvea. Impi on omasukuaan Eeva ja iskelmäsanoittaja Helena Eeva on hänen lähisukuaan.


6. Kujansuu
Pauli, Eeva ja Pekka Meronen. Pauli on myös sukua Elias Iitiälle ja sukua myös Regina Joonnaksentytär Pekkaselle Alatalon talosta. Eeva on omasukuaan Musto. Kujansuun taloa ei enää ole.

7. Veisto
Jooseppi ja Aino Pekkanen os. Hämäläinen sekä ottotytär Hilkka. Veiston sukunimi vaihtui Pekkaseksi, kun Margareta Aatamintytär Weisto avioitui Jooseppi Antinpoika Pekkasen kanssa Alatalon tilalta. Jooseppi nuorimpana poikana on ilmeisesti ollut renkinä naapurin Tirilän tilalla, koska vihittäessä hänen kotipaikakseen on merkitty Tirilän tila. Pekkasien asema Weiston tilalla vahvistui entisestään, kun Joosepin poika Antti avioitui pikkuserkkunsa Anna Joonaantytär Pekkasen kanssa. Annan äiti on Margareta Tuomaantytär Iitiä, jonka isoisä on Elias Iitiä. Antin ja Annan jälkeen Pekkasia on Veiston tilalla riittänyt. Anna Joonaantytär ja Kujansuun tilan kohdalla mainittu Regina Joonaanntytär ovat sisaruksia Alatalon tilalta.

8. Loiri
Anton, Hilja, Irma ja Erkki Ruokonen

Henkilöt vasemmalta Anna Loiri os. Nikku, Ville Loiri, Erkki, Anton, Hilja ja Irma Ruokonen.
Antti Eliaanpoika Iitiä on Ville Loirin 4. suora esi-isä. Antti on Elias Iitiän veli, joten kuvan Erkki on isäni Einon 6. serkku.
Talon vävy Anton on kuitenkin minun lähin sukulaiseni. Kälyni Pirjo Ronin suku on lähtöisin samasta Ruokolan kylästä kuin Antoninkin. Pirjon isän isotäti Eva Roni avioitui Vilhelm Ruokosen kanssa. Vilhelm on Antonin isoisän serkku.
Irma Ruokonen avioitui Matti Reposen kanssa.
Anna Antintytär Nikku löytyy Nikun sukukirjasta. Sieltä löytyy myös lisää Iitiöitä.

9. Loiri
Niilo, Eevi, Mikko ja Irja Loiri Niilo on Hilja Ruokosen isän Ville Loirin 4. serkku. Eevi on Lemin Pekkasia. Vesa-Matti Taitonpoika Loiri on Mikko Niilonpojan pikkuserkku.

Valto Käkelä

Täydentäessäni Iitiän sukutaulua törmäsin nimeen Valde Edvard Käkelä. Hänet tunnettiin myöhemmin nimellä Valto Käkelä, lappeenrantalainen kansanedustaja ja ministeri. Hänen isänsä oli Elias Käkelä, myös kansanedustaja ja tyttärensä Anneli Kiljunen, myös pitkäaikainen kansanedustaja.

Valto Käkelän esivanhemmat

  1. Juho Sipinpoika Käkelä ja Carin Pekantytär Hujanen Taipalsaaren Jauhialasta. Poika Mikko on jo Lappeelta samoin kuin loput esivanhemmista
  2. Peter Yrjönpoika Hatara ja Walborg EliaantytärOikkonen Korkia-ahon kylästä
  3. Erich Ristonpoika ja Lisa Mikontytär Piutula Piutulan kylästä
  4. Sakari Erkinpoika Pienkuukka ja Walborg Tuomaantytär Toivarilan kylästä
  5. Yrjö Heikinpoika Karhu ja Maria Matintytär Pusa Kauskilasta
  6. Antti Antinpoika ja Brita Antintytär Mikonsaaresta
  7. Tuomas Eliaanpoika Hyypiä ja Maria Matintytär Hytti Hyypiälästä
  8. Lauri Antinpoika Teitto ja Anna Juhontytär Pohjonen Hurtanmaalta
  9. Mikko Yrjönpoika Partanen os. Muukko ja Lisa Matintytär Partanen Partalasta Markus Juhonpoika Kiili ja Carin Laurintytär Roni Partalasta Matts Heikinpoika Jahma ja Gertrud Juhontytär Karhu Rasalasta Jeremias Niilonpoika Pohjonen ja Maria Paavontytär Nuijamaalta Henrik Juhonpoika Hölttä ja Anna Matintytär Sunilasta Gabriel Simonpoika Pusanhovi ja Walborg Heikintytär Pelkonen Kasukkalasta. Gabrielilla ja Walborgilla oli lapset Maria ja Esaias, joiden jälkeläiset Elias Hölttä ja Helena Pusanhovi avioituivat keskenään (serkukset). Johannes Eliaanpoika Iitiä ja Regina Antintytär Häkämies Iitiän kylästä.

Juho Sipinpoika Käkelä ja Kaarina Pekatytär Hujanen ovat minun suoria esivanhempia. Johannes Iitiän isä Elias on myös minun suora esivanhempi Johanneksen siskon Annan kautta.

Kun tutkin Isoäitini Ida Marian ja Valto Käkelän sukupuita huomaan olevani Valton tyttären Anneli Kiljusen kanssa 5. serkuksia Käkelän suvun kautta. Annelin pojan Eliaksen kanssa olemme 6. serkuksia Iitiän suvun kautta.

Lopussa on suoran esi-isäni Erkki Iitiän jälkipolvitaulut 9. polveen saakka. Pääasiassa tiedot ovat Hiskistä. Nehän ovat jo toiset jäljennökset alkuperäisistä eli nyt ovat vuorossa kolmannet jäljennökset, joten puutteita ja virheitä on varmasti.


Tästä sukutauluihin, jotka aukeavat uuteen ikkunaan

Elias Ithiän suku